#ITK2018 Digiajan löytöretkeilijät

Niittykummun koulu oli 12.-13.4 edustamassa Hämeenlinnassa ITK messuilla. Interaktiivinen tekniikka kouluissa -teema veti paikalle väkeä ympäri Suomen, ja messuilla oli runsaasti mielenkiintoisia näytteilleasettelijoita, puhujia, ja projekteja esitteillä.

Niittykummun koulun edustajat Sanna Rantanen ja Maria Björkenheim olivat miehittämässä julisteosastoa, ja kertomassa järjestämästämme ilmiöpohjaisesta Avaruusprojektista. Kyseisestä projektista löytyy kattavat merkinnät tämän blogin historiasta - 2016 loka-joulukuun postauksista voi käydä lukemassa projektisuunnitelmaa, sen kulkua, ja loppuanalyysiä. Tämä projekti oli osana myös Sannan DigiERKO koulutusta Turun yliopiston alaisuudessa.

Projektimme, sekä koulun kalligrafiaguru Kati Kotamäen suunnittelemat some-tietolappuset, saivat paljon kiinnostusta ja kiitosta osakseen. Moni ihmetteli kuinka jo 2.luokkalaiset pystyivät tähän, ja positiivisesti huomioivat projektin dokumentoinnin. Tämän dokumentoinnin ansiosta meillä on myös mahdollisuus suunnitella tulevan syksyn uutta versiota paremmin - syksyllä yhdistämme 2. ja 5. luokan yhteen avaruusteeman alla.

Monialaiset ja ilmiöpohjaiset oppimiskokonaisuudet, missä otetaan myös huomioon laaja-alaiset osaamiset ovat askaruttaneet monia, että kuinka niitä saa järjestettyä ja oikeasti vireille. Yläkoulun puolelta on myös tullut arvuutteluita siitä, kuinka aineopettajat pääsevät yhteistyöhön, kun monilla on  ajatukset niin siinä oman erityisosaamisen piirissä. Useampaan kertaan olemmekin todenneet, että avaintekijöinä onnistuneille projekteille (1.luokan satuprojekti ja 2. luokan avaruusprojekti) on ollut yhteinen suunnitteluaika, sekä lukujärjestystekniset asiat.

Saimme mahdollisuuden osallistua Espoon kaupungin järjestämälle 2-päiväiselle Monialaiset oppimiskokonaisuudet digitaalisiksi - koulutukselle molempina lukuvuosina, jolloin sijaiskulut olivat katetut, ja saimme mahdollisuuden keskittyä vain projektirunkojen, -alustojen, -materiaalien, ja arviointipohjien luomiseen. Lisäksi lukujärjestyksemme  soveltuivat hyvin yhteen, niin saatoimme suhteellisen saumattomasti yhdistää luokkamme projektiviikkojen ajaksi.

Muuta antia tällä konferenssireissulla on ollut esimerkiksi hoksaus siitä, kuinka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Olemme täällä ollessa tutustuneet lähikoulujemme projekteihin, ja sopineet alustavasti mahdollisesta yhteistyöstä Jalavapuiston koulun kanssa heidän Innokas osaamisensa ja materiaalinsa puitteissa. Lisäksi Skilli-arviointiportaali pääsee tulevaan projektiimme kokeiluun, ja sekin on ilmeisesti Espoolaisesta autotalliprojektista lähtöisin. Lisäksi Sannan DigiERKO opiskelukaveri, joka toimii Siuntiossa luokanopettajana, voi auttaa meitä robottiteknologian ja -rankentamisien kanssa.

Verkostoituminen, ideoiminen, innostuksen ja ideoiden jakaminen ja jalostaminen on päässyt täällä aivan erilailla vauhtiin, kun ympäristö on juuri siihen viritetty. Kannatti tulla, ja ensi vuonna uudestaan!