Leirikoulu: saapuminen ja alkutunnelma
Kun
saavuimme Ilorantaan se oli jännittävää. Ensiksi kun tulimme käytiin syömässä
lounas. Lounaalla oli lihapullia ja perunoita. Sen jälkeen kävimme katsomassa
rannassa. Ja kaikki eläimet. Sitten palattiin ja mentiin vielä uimaan.
-
Noel ja Joel
Jääkausipolku
Me
menimme jääkausipolulle. Polulla me näimme isoja siirtolohkareita, Yoldiameren
rannikon ja ennenaikaan olevia järviä (n. 10 000 vuotta). Me menimme monelle rastille, ja opimme tosi paljon uusia asioita! Siellä oli paljon punkkeja
(Jotkut eivät olleet varautuneita siihen!).
Me
olimme tosi väsyneitä. Se polku oli 3 km pitkä. Siellä oli tosi paljon mustikoita, joita me keräsimme ja
söimme! Se oli kivaa! Opimme että Vaasan maa nousee joka vuosi enemmän kuin
Ilorannan. Tiesitkö , että meri oli ilorantaan
asti. Kun jäälohkareet sulaa etelänavalta ja pohjoisnavalta, veden pinta nousee
160 metrillä.
-
Niklas, Arul ja Benjamin
Lampaan keritseminen ja villan kehrääminen
Toisena leirikoulu päivänä meillä oli ohjelmassa lampaan
keritsemistä ja villan kehräämistä. Aluksi katsoimme kun Laura karitsaa
kerittiin ensimmäistä kertaa elämässään. Meille kerrottiin, että karitsanvilla
on pehmeämpää kuin aikuisen lampaanvilla. Se kyllä tuntuikin todella pehmeältä.
Sitten siirryimme sisälle käsittelemään villaa. Opimme myös
uusia asiota lampaista ja niiden villasta, kuten lampaan villasta käytetään
yhtä ainesta useasti rasvoihin kuten Bepantheniin.
Meille jaettiin pienet kasat villaa.
Villan kohtelu alkoi erottelemalla ohuet villan pätkät.Kun
koko villa kasa oli eroteltu käytimme tietynlaisia harjoja suoristamaan villa.
Sitten ohjaajamme näytti miten värttinä konetta käytettiin polkemalla.
Suoristettu villa laitettiin harjan kaaretulle puolelle ja
harjoja hinkattiin yhteen jotta villa pysyisi kasassa. Tämän jälkeen yhdistimme
villan värttinään ja aloimme vetää villaa pieni pala kerralla jotta villasta
tulisi mahdollisimman ohut. Sen jälkeen pyöritimme värttinää myötäpäivään,
samalla kun pidimme langasta kiinni ja päästimme pieni kohta kerralla pois.
Lopputulos oli pitkä langan pala jonka saimme viedä kotiin.
Tämä oli varmasti ainutlaatuinen tilaisuus ja jää ikuisesti
muistoihin. Langan käsittely oli hieman haastavaa mutta myös todella hauskaa.
-
Nora ja Stella
Erätaidot
Ensimmäiseksi
erätaidoissa meidät jaettiin viiteen joukkueeseen, joissa alettiin
harjoittelemaan ensimmäistä tehtävää varten, eli laskemaan, että yksi
askel-pari on tasan 1 m pituinen. Harjoitusajan jälkeen joukkueet menivät
rivissä jonoon, mistä rivi kerrallaan yksi joukkue lähti 15 m etäisyydellä
toisistaan kävelemään. Kävelyn aikana piti laskea, kuinka monta askelparia
matkan aikana on. Voittaja oli se, joka veikkasi lähimmäksi oikeaa askel
määrää. Jos 15 m etäisyyttä ei pidetty joukkue saisi yhden miinus pisteen.
Seuraava
tehtävä oli tulitikkujen sytytys. Tehtävässä jokaisen ryhmän piti sytyttää 10
tulitikkua, jokainen yhdellä yrityksellä. Kaikki ryhmän jäsenet sytyttivät joko
kaksi tai kolme tulitikkua. Jokaisesta syttyvästä tulitikusta tuli 1 piste joukkueelle.
Jos tulitikku katkesi, lipesi tai ei vaan syttynyt, tuli miinuspiste. Lopulta
pisteet laskettiin sillä tavalla, että se joukkue joka sytytti eniten
tulitikkuja sai 5 pistettä, toiselle sijalle päässyt joukkue 4 pistettä,
kolmanneksi tullut kolme pistettä ja niin edelleen…
Seuraava
tehtävä oli puukkotehtävä. Jokaisesta joukkueesta valittiin yksi henkilö, joka
valitsisi yhden puukon joukkueelle. Yksi puukoista oli kuitenkin tahallaan
tylsä. Häviöllä oleva joukkue valitsi puukon ensimmäisenä ja voitolla oleva
viimeisenä. Kun puukot oli valittu, tehtävä alkoi. Joukkueiden piti viiltää
kolmen kepin päädyt kynän muotoiseksi ja voittaja oli se kenellä oli
hienoimmat.
Seuraavaksi
näistä kepeistä piti tehdä kolmion muotoinen pesä, josta laitettiin roikkumaan
pieni kuppi, mihin tuli vettä. Tämän jälkeen joukkueiden oli sytytettävä tuli
kupin alle. Aluksi tuli käyttöön vain kolme tulitikkua, muutama pieni
puupölkky, yksi sanomalehti ja kaarnaa. Kuitenkin pelin aikana yksi henkilö
joukkueesta sai juosta hakemaan yhden asian kerrallaan, jota voisi käyttää
sytyttämiseen. Tehtävän idea oli, että se joukkue, joka saa kupissa olevan
veden kiehumaan ensimmäisenä, saa 10 pistettä. Tämä oli viimeinen tehtävä
ja kaksi joukkuetta jakoi ensimmäisen sijan.
-
Matilda, Iisa ja Uni
Kalastus ja ravustus
Torstaiaamuna
6B meni Ilorannassa kalastamaan ja ravustamaan. Pojat menivät ensimmäisenä
ravustamaan ja tytöt menivät kalastamaan. Poikien ravustuksessa tuli aika
paljon saalista, noin 15 rapua. Ne nostettiin katiskoista, kaikki sai nostaa
pareittain kaksi katiskaa. Ensimmäisestä katiskasta tuli kaksi rapua. Jokaiseen
katiskaan piti vaihtaa syötti joka oli puolikas kala. Oppilaat saivat leikata
kalat itse, se oli tosi ällöttävää. Toisesta katiskasta tuli vain yksi rapu
mutta parempi kun ei mitään. Kolmannesta tuli iso saalis joka oli neljä rapua
joista yksi oli jättimäinen. Meidän opas ei saanut niitä ämpäriin niin hän
yritti kaataa ne mutta kaksi niistä tippui maahan joka johti ravun nipistämään
Alvinin sormea. Muista katiskoista ei tullut enempää kuin kolme. Mutta yhdestä
ei tullut yhtään joka oli huono juttu. Ravustuksen jälkeen meille opetettiin
miten kuoria ja syödä rapuja.
Tytöt aloitti
kalastuksella. He ensimmäiseksi nostivat katiskan vedestä. He saivat noin 30
kalaa ja noin 20 rapua. He onkivat kolme kalaa, Mutta pojat saivat ongella
viisi kalaa. poikien katiskasta tuli noin 10 kalaa ja noin viisi rapua. Muuta
erikoista ei kalastuksen aikana tapahtunut.
-
Johannes ja Darun
Seinäkiipeily
Seinäkiipeily
Ilorannassa järjestettiin vanhassa rakennuksessa. Seinässä oli viisi
laattaa jotka olivat noin metrin korkuisia. Koko juttu oli viisi metriä korkea,
vaikka se tuntui yli kymmenen metriseltä.
Meillä oli
valjaat jotka olivat kiinni kestävällä köydellä. Fari niminen järjestäjä piti
köydestä kovaa kiinni, mutta oli kuitenkin hänen valjaissaan kiinni. Seinä
oli matalalla, reuna oli helpoin kohta. Lopussa se muuttui niin vaikeaksi, että
piti kiivetä keskellä seinää, jossa oli helpompi kiivetä. Huipulla oli kello,
jota pystyi heiluttamaan, kun pääsi huipulle. Huipulle pääsivät Alvin,
Benjamin, Noel, Frida, Isabella ja Matilda.
-
Otso ja Alvin
Ruisleivän leipominen
Kuten
otsikosta ehkä jo huomasitte, tänään puhumme leipomisesta.
Yhdellä
Ilorannan ruokasalin pöydällä tänä päivänä leipominen tosiaan tapahtui.
Ilorannan keittiömestari Virpi oli laittanut meille pöydän leipomista varten,
ja asetellut leipätaikinat valmiiksi. Virpi oli myöskin laittanut pöydälle
erilaisia työvälineitä millä voisi taikinaa vääntää ja muokata halutulla
tavalla.
Koska
pöytätilaa ei ollut loputtomiin, leipominen suoritettiin kuuden hengen
ryhmissä. Siinä samassa aloitettiin kin taikinan möyhentäminen. Pöydän päälle
oli levitetty jauhoja minkä päällä taikinaa käsittelimme. Monet teki leivästään
sydämen muotoisen, mutta muunkinlaisia löytyi. Kun kaikki leivät olivat
mahtavan näköisiä, ne olivat valmiita uuniin pistettäviksi.
Seuraavana
päivänä kun leivät olivat valmiita, Virpi oli asetellut ne kauniisti ulos pöydälle
niin, että jokainen saisi paikantaa omansa. Leipien alla oli myös paperipussit
mihin oman leipänsä voisi laittaa kotiin vietäväksi.
-
Aada ja Isabella
Ilorannan kuvasuunnistus
Oli
Hauhossa vietetyn leirikoulun viimeinen päivä. Meillä oli ohjelmassa
kuvasuunnistusta, tutussa leirikylässä, Ilorannassa.
Kokoonnuimme
majoitustilamme eteen, jossa Piia kertasi kuvasuunnistuksen säännöt. Pian
kokosimme pienet ryhmät ja kuvasuunnistus sai alkaa.
Kaikki
ryhtyivät etsimään rasteja, joista löytyi kirjainyhdistelmiä. Osa rasteista
löytyi sujuvasti, mutta osa ei. Saimme tutkia leirikylää, jossa riitti
piilopaikkoja. Naksu-koira kulki mukanamme leirin ajan ja samoin myös
suunnistuksen. Jotkut ryhmät olivat jo hyvässä vauhdissa, toiset taas eivät
olleet. Lopulta voittajaryhmä selvisi, ryhmän jäsenet olivat: Linnea, Matilda
ja Iisa 6B. Palkinnoksi he saivat karkkipussit. Loput saivat hyytelö karkkeja.
-
Frida ja Linnea
Leirikoulusta lähteminen
Perjantai
iltapäivänä oli lähdön paikka, jouduimme lähtemään Ilorannasta mielin.
Bussi
tuli aikataulusta vähän myöhässä, mutta eihän se meitä haitannut, koska me
saatiin hieno bussi, siinä oli vessa ja paljon muuta, esim: ilmastointi ja
todella pehmeät tuolit.
Matkan
alussa piti pysähtyä, koska bussissa oli jotain vikaa. Vähän myöhemmin matka
jatkui iloisin mielin. Toiset pelasivat korttipeliä ja toiset vain hengailivat.
Matka
kesti kaksi tuntia, ja toisella tunnilla saimme käyttää puhelimia. Sitten kaikki
hiljentyi puhelimien ruutuja katsomaan. Jotkut kuuntelivat musiikkia tai
pelasivat videopelejä.
Kahden
pitkän tunnin jälkeen maisemat alkoivat näyttää tutulta. Koulu alkoi jo näkyä
ja vanhemmat siinä samassa. Sitten oli vain kotiin lähtö!
-
Lumia ja Olivia
No comments:
Post a Comment