Friday, 14 September 2018

Ruokahävikin keventäjät

Tällä viikolla Niittykummun koulu osallistui valtakunnalliseen
Hävikkiviikkoon. Toimimme pääasiassa samalla tavalla kuin viime
keväänä, eli keräsimme luokittain ruokahävikkiä astioihin, jotka Vihreän
raadin jäsenet sitten punnitsivat. Luokkien ruokahävikkiä seurattiin
diagrammilla, jota muutamat jäsenet päivittivät ahkerasti.



Hävikkiviikon tavoitteena on kiinnittää oppilaiden huomio ottamiinsa
annoskokoihin. Otat sen, mitä syöt. Ja toisaalta siihen, miten pienistäkin
hävikkimääristä syntyy suuria määriä koko koulun tasolla.
Tänä vuonna luokat kisasivat itseään vastaan ja pyrkivät vähentämään
hävikkiä viime kevääseen verrattuna. Opettajan kanssa luokat pystyivät
sopimaan palkinnosta, jonka luokka ansaitsee, mikäli tavoite
saavutetaan.



Tässä muutamien Vihreän raadin jäsenten kommentteja Hävikkiviikosta.

"Hävikkiviikko meni suurimmalta osalta hyvin.
Esimerkiksi meidän luokkamme alitti viime vuoden tuloksen.
Palkintomme oli elokuvan katsominen tässä tapauksessa elokuva
oli IKJ eli Iso Kiltti Jätti."
- 4A:n vihreän raadin jäsenet






 "Meidän luokalla sovimme jo viime perjantaina, että jos saavutamme
hävikki tavoitteen (450g),pidämme kivan tunnin, jonka me oppilaat
päätämme. Meidän tehtävänämme oli päivittää hävikkiviikon
diagrammia. Diagrammin päivittäminen sujuu hyvin. Jouduimme
muuttamaan yksikköä, koska joidenkin luokkien hävikki oli niin suuri.
Jouduimme päättämään kuitenkin niin, että keskiviikon hävikkiä
ei laskeet koska, eri aikaan tulleilla oli eri “lisuke” ja viimeisenä tulleilla oli
vähän epämääräisen näköisiä nektariineja."
- 5A:n vihreän raadin jäsenet



Niittykummun koulu toivottaa lukijoillensa mahdollisimman vähähävikkistä viikonloppua!

Friday, 7 September 2018

Kansainvälinen toiminta koulussa

Kouluarjen ohessa Niittykummun koulu on osana kansainvälistä toimintaa monella eri tapaa. Esimerkiksi tällä viikolla koulussamme vieraili 20 japanilaisvieraan delegaatio tutustumassa kouluun. He viettivät päivän kierrellen ja seuraillen oppitunneilla, ja osallistuivat kouluruokailuun.


Origamihetki

Montessoriluokan oppilaat toimivat heidän oppainaan päivän aikana, ja vastailivat vieraiden kysymyksiin koulumme toiminnasta.

Punahilkka valmistuu!

Niittykummun koulu on myös osana Eurooppalaista Erasmus+ hanketta, minkä siivin osa opettajista suuntaa kursseille eri puolille Eurooppaa tämän, ja seuraavan lukuvuoden aikana. Nämä liikkuvuushankkeet ovat EU-rahoitteisia, ja pyrkivät edistämään opettajien kouluttautumista ja verkostoitumista monin eri tavoin.  Olemme osallistuneet liikkuvuushankkeeseen aiemminkin, ja niistä prosesseista löytyy tarinointia tämänkin blogin historiasta. Tällä projektikierroksella yksi opettajistamme on jo käynyt kurssin Kyproksella, ja tulevia kurssimatkoja on tiedossa esimerkiksi Espanjaan ja Italiaan.

Blogia kirjoittaessa on kolmen hengen ryhmä juurikin Erasmus+ koulutuksessa, kuulemassa ja oppimassa mitä kaikkea näissä liikkuvuusprojekteissa täytyy ottaa huomioon, ja mitä lomakkeita täyttää millekin taholle. Uudestaan kun näissä merkeissä on, niin kyllähän tässä alkaa tulla sellainen bon voyage-tunne, että tämä on koettu aiemminkin (näin Matti Nykästä lainatakseni).

Kansainvälisyyshankkeen osana koululla on myös mahdollisuus olla vastaanottavana osapuolena, ja tällä viikolla koulussamme on aloittanut slovenialainen opettajaopiskelija. Hän on opettajaharjoittelussa syyslukukauden loppuun kanssamme, lähinnä englanninkielisillä luokilla, mutta ehtipä hän olla jo 1A luokan suomenkielisellä matematiikan tunnillakin apuna. Lisäksi koulullemme on tulossa opettajavieraita ainakin Saksasta ja Espanjasta tämän lukuvuoden aikana.

Näinpä pikkuhiljaa Niittykumpu piirtyy entistä vahvemmin globaalillekin kartalle muutoinkin, kuin metroreitin ansiosta.

Monday, 3 September 2018

Yleisurheilupäivä

Viime viikon keskiviikkona koko Niittykummun koulu pääsi kokeilemaan yleisurheilun eri lajeja. 1.-2.luokkalaiset jäivät koulun ympäristöön ja pihapiiriin ulkoilemaan ja urheilemaan. 3.-4.luokkalaiset matkustivat metrolla Otaniemen yleisurheilukentälle, ja 5.-6.luokkalaiset pyöräilivät Matinkylän urheilupuistoon. Sää suosi urheilijoita, ja vipinää riitti!



Isommat pääsivät kokeilemaan keihäänheittoa turbokeihäillä, kun taas pienemmät keskittyivät heittotekniikkaan pallonheiton kautta. Juoksuradoilla kokeiltiin omai ennätyksiä - 100m, 200m, 400m, ja osa jopa pidemmilläkin matkoilla. Myös pituushyppy ja kolmiloikka olivat suosittuja. Lisäksi limbokisa ja omat temppuilut täydensivät muita yleisurheilulajeja, ja kaikille tuli varmasti punaiset posket sekä hyvä mieli. 



Takametsässä pienet urheilijanalut tekivät mielenkiintoisia luontohavaintoja liikunnallisten luontoleikkien ohella. 



Kiitoksia vanhemmille metromatkojen mahdollistamisesta! Hienoa, että meillä Espoossa on näin monipuoliset urheilupuistot lyhyiden etäisyyksien päässä. 




Urheilupäivän ympärille suunniteltu lukuviikko rauhoitti myös mukavasti aamupäiviä, ja koulussa oli todella mukava ja rauhallinen tunnelma lukutuntien aikana. Perjantaian nähtiin myös käytävillä oppilaita ja opettajia pukeutuneina lempikirjansa hahmoiksi - vilahtipa Niittykummussa muiden muassa niin Harry Potter, kuin Pikku Prinssikin!

Friday, 24 August 2018

Kodin ja koulun yhteistyö

Tällä viikolla tiistai-iltana Niittykummun koululla oli kovasti kuhinaa. Suuri määrä väkeä kokoontui koulun liikuntasaliin kouluvuoden ensimmäiseen yhteiseen vanhempainiltaan. Rehtori Maija Sinisalo toivotti vanhemmat tervetulleiksi, ja opetushenkilökunta esittäytyi. Teknologia hieman takkusi, kuten hyvin usein juuri silloin kuin ei pitäisi, mutta onneksi ei tarvinut liiaksi sen varaan nojata kuitenkaan. Vanhempainyhdistys esittäytyi myös lyhyesti, ja tämän jälkeen siirryttiinkin luokkakohtaisiin kokouksiin.

Näyttölaitteisto suostui yhteistyöhön, ainakin jotakuinkin.

Luokissa käytiin nämä jokavuotiset perusasiat - kuinka saa opettajan parhaiten kiinni, mikä on poissaoloilmoitusten käytäntö, läksyrutiineja, ja muita kouluarjen tekijöitä. Monilla luokilla nousi myös puheeksi tulevat luokkaretket ja varainkeruun organisointi. Muutamilla luokilla on myös vireillä luokan oma, vanhempien kustantama, bussikortti. Espoon kaupunki on rajoittanut oppilaskorttien arvon lataamista, ja HSL matkat eivät vielä ole ilmaisia Espoon koululaisryhmille, niin on turvauduttava muihin ratkaisuihin retkien sujuvuuden takaamiseksi.

Allekirjoittaneella oli myös tilaisuus päästä opettajaedustajana vanhempainyhdistyksen kokoukseen vanhempainiltojen päätteeksi. Avoin, iloinen, ja tarmokas yhteisö otti ilolla vastaan niin uudet jäsenet, kuin vanhat tututkin. Vanhempainyhdistyksen avulla koulun monet perinteet ovat ylipäänsä mahdollisia. Keväinen Pirttimäki-retki, jouluaskarteluilta, ja oppilaiden stipendit ovat kaikki odotettuja, ja ilolla vastaanotettuja, ja aktiivisen vanhempainyhdistyksen ansiota. Lisäksi he tukevat koulun liikunta- ja välituntivälineistöä, ja tukevat rahallisesti 6. luokkalaisten leirikouluja, sekä 5. luokkalaisten retkiä. Yleisestikin kaikki rahallinen panostus, mitä vanhempainyhdistys saa, menee suoriltaan koulun oppilaskunnan hyväksi monella eri tavalla.

Yksi aihe nousi selvästi esiin sekä luokkakohtaisissa kokouksissa, että vanhempainyhdistyksen puheissa. Mikä voisi inspiroida enemmän vanhempia liittymään aktiivisesti kodin ja koulun moninaiseen yhteistyöhön?

Voihan olla, että elämäntilanne on sellainen, ettei ylimääräisiä raha-, aika- tai energiaresursseja juuri nyt löydy tukemaan toimintaa. Kenties on kyse periaatteesta - eikös koulutuksen kuulu olla ilmaista, niin miksi laittaisin siihen vielä lisää rahojani? Epäröivät saattavat miettiä, että aktiivit ovat vain oma sisäpiirinsä, ja uutena on hankala tulla mukaan. Saattaahan kyseessä olla myös ns. nakituspelko. Jos sinne menee ja suunsa aukaisee, niin kaikki hommat nakitetaan tälle onnettomalle joka sitten meni jotain sanomaan.

Mutta voi kun olisivat epäröivät ja pelokkaat vain nähneet, että mitä se toimikuntien homma oli! Ystävällistä, hauskaa, leppoisaa, asialistassa pysyvää, ja oppilaiden yhteistä etua ajavaa. Ja seuraavaksi kokouspaikaksi ehdoteltiin lähistön lintuteemaista ravitsemusliikettä, niin eivät nämä kokoustajat kai läpensä pahoja voi olla.

Iloisia kokoustajia. Image copyright iStock by Getty Images.


Friday, 17 August 2018

Retkiä pukkaa!

Koulu on ilahduttavasti paljon muutakin kuin luokkatyöskentelyä.

Nyt on takana vasta ensimmäinen täysi kouluviikko, mutta useat luokat ovat jo uskaltautuneet Niittykummun koulun suojaisien seinien ulkopuolelle seikkailemaan.

5B lähti keskiviikkona kohti Harakan saarta, matkaten sinne metrolla, raitiovaunulla, ja veneellä. Tulipa samalla paikallisliikennettäkin tutuksi, vähän niinkuin kaupan päälle.
Ja kun astuimme ulos rautatieasemalta, pölähdimmekin keskelle vanhanaikaisen elokuvan kuvauksia! Sitä en tiedä mikä teos oli valmisteilla, mutta oli mielenkiintoista nähdä pieni vilaus siitäkin työstä.




Harakan saaressa oppilaat tutustuivat Wellamon talossa veden valtakuntaan, ja eläytyivät Itämeren eliöiden maailmaan. Vesiskorpionit, leväsiirat, merirokot ja leväkotilot kuuntelivat tarkkaavaisina tietoa tulokaslajeista, rehevöitymisestä, sekä sinilevätilanteesta.



Vierailukohteena oli myös venäjän armeijan rakentama kasematti, ja tarinaa siellä työskennelleestä räjäytysekspertistä VP Nenosesta kuunneltiin varsin innolla ja tarkkaavaisesti. Akvaariotalossa oppilaat pääsivät näkemään neulakaloja, ja pikkuruisia kampeloita - noita merenpohjan sivusilmäisiä kameleontteja.

Retki oli onnistunut, ja sadekin vain uhitteli mustien pilvien muodossa taivaanrannassa, ja jätti oppilaslauman rauhaan.

Torstaina taasen 4AB suuntasivat myös kohti Helsinkiä, kohteenaan Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupunki. Tässä ilmaiskohteessa oppilaat saivat kokeilla millaista olisi ollut aikanaan opiskella kansakoulussa, ja tekivät aikamatkan sadan vuoden takaiseen Helsinkiin virtuaalilasien kanssa.



Niittykummun koulussakin tulee 70 vuotta täyteen tänä vuonna, niin kenties tämä aikamatka herätti oppilaat tarkkailemaan omaa kouluaan eri silmin. Millaistahan täällä on ollut silloin ihan oikeasti - peltojen keskellä?




Kaikki koulun retket eivät tosin suuntaudu metroreitin varrelle, sillä läheltäkin löytyy näkemistä ja tekemistä. 3AB viettivät torstaiaamun Haukilahden rannassa tutkien rantojen kasvillisuutta. Löytyykö  Suomesta kaisloja, vai ovatko ne kaikki sittenkin ruokoja? Näillä retkillä tulee lähimaasto tutuksi, ja omasta ympäristöstään voi löytääkin uusia kohteita ja mielenkiinnon aiheita, kuin mihin muutoin tulisi kiinnitettyä huomiota. Ja lisäähän se liikuntaakin päivään, kun saa ylimääräisen reippaan kävelylenkin sinne ja takaisin!

Näistä tunnelmista on hyvä jatkaa kohti viikonloppua!

Friday, 10 August 2018

Pieni matkalainen



Niin vain lähti lukuvuosi käyntiin! Elokuun ensimmäisinä päivinä koulun käytävillä haahuili joitakuita opettajia vielä harvakseltaan, mutta tiistaina olikin talo taas täynnä puheensorinaa, kun opetushenkilökunta palasi töihin. Pari päivää keskusteltiin, tulosteltiin, kokoustettiin, ja laitettiin koulua valmiiksi oppilaita varten. Torstaina olikin ihanaa ja jännittävää, kun piha täyttyi iloisista ja jännittyneistä lapsista ja aikuisista.




Tuleva vuosi on Niittykummun koululle merkkivuosi, kun rakennus täyttää kunnioitettavat 70 vuotta. Käytävillä siellä täällä näkyy yhä merkkejä menneestä ajasta, ja talon historiasta. Juhlavuosi tulee näkymään syksyllä myös erityisenä juhlaviikkona, minkä sisältö on tosin vielä aikalailla avoin. Mutta pääasia on, että juhlistetaan!


 Tähän loppuun vielä katkelma laulusta Pieni matkalainen. Harvoinhan tätä enää missään kuulee, mutta ilmeisesti löytyy mm. Alakansakoulun lauluja -kokoelmalta, niin kenties tätä on laulettu myös näillä Niittykummun koulun arvokkailla käytävillä vuosikymmenten varrella. 

Pien on tuossa matkalainen, 
kirjat, taulut laukussaan; 
silmä kirkas, hohtavainen, 
viel' on puna poskillaan. 
Minne, minne käy sun tiesi, 
pieni, reipas matkamiesi? 
"Kouluhun!", sä vastaat mulle 
                                        toivon hymy huulillas'. 

Antoisaa kouluvuoden alkua kaikille vasta-alkajille, sekä palaaville konkareille! Tästä se taas lähtee!

P.S. Ohessa Niittykummun koulun opettajiston tekemä video, missä muistutellaan sopivasta koulukäytöksestä 





Friday, 1 June 2018

Jo joutui armas aika...

... ja blogi suloinen!

Vähiin se käy, ennenkuin kokonaan loppuu. Kevätlukukausi on hurahtanut ihan silmissä, ja yhä sitä pysähtyy katsomaan tätä lämpöä ja vihreyttä, ja miettii kuinka eikös ihan hetki sitten tuo pihamaa ollut täyden hangen peitossa..?

Huomenna on jälleen merkittävä päivä oppilaiden elämässä. Kuudesluokkalaiset valmistautuvat jättämään alakoulun taakseen, ja ekaluokkalaiset vaikuttavat kasvaneen vuoden aikana jo niin valtavasti. Todistukset tulevat, ja nähdään mitä kaikkea on vuoden aikana koulussa käyty läpi, ja millä menestyksellä. Mutta pintaraapaisunhan se vain kertoo siitä, mitä kaikkea oppilas on kouluvuoden aikana oppinut ja saanut aikaan.


Ei niille riveille mahdu kertomukset siitä, kuinka kaverisuhdesolmut saatiin aukaistua, tai kuinka pystyikin nielemään ärräpäät vaikka pelitulos harmittikin. Todistus ei kerro, kuinka sitkeän harjoittelun ja lukemattomien kaatumisien jälkeen saikin sen skuutti-tempun tehtyä, ja opettajaa salaa hirvitti katsoakin kun ylpeänä näytit onnistumisen. Todistus ei kerro sitä, että päätti olla rohkeampi, ja mennä juttelemaan sille kivalle tyypille, ja kuinka siitä tulikin kaveri. Eikä sieltä myöskään näy se, että vaikka jotain ei aina jaksanut tai kiinnostanut, niin silti yritti edes vähäsen. Tai kuinka kavereiden kanssa oli välillä tunnillakin niin hauskaa ja hyvät jutut, että ne naurattaa vielä kuukausia myöhemminkin (tosin opea ei ehkä vieläkään...).

Todistus kertoo paljon, ja onhan se yhdenlainen merkkipaalu menneestä vuodesta. Mutta ei se ainoa, eikä se tärkein. Tärkein todistus menneestä vuodesta ja opituista asioista ja taidoista on oppilas itse.

Blogi toivottaa täten hyvää kesää lukijoilleen!