Friday, 26 August 2022

6B LEIRIKOULU ILORANNASSA 16. – 19.8.2022


Leirikoulu: saapuminen ja alkutunnelma

 

Kun saavuimme Ilorantaan se oli jännittävää. Ensiksi kun tulimme käytiin syömässä lounas. Lounaalla oli lihapullia ja perunoita. Sen jälkeen kävimme katsomassa rannassa. Ja kaikki eläimet. Sitten palattiin ja mentiin vielä uimaan.

 

-          Noel ja Joel

 

Jääkausipolku

 

Me menimme jääkausipolulle. Polulla me näimme isoja siirtolohkareita, Yoldiameren rannikon ja ennenaikaan olevia järviä (n. 10 000 vuotta). Me menimme monelle rastille, ja opimme tosi paljon uusia asioita! Siellä oli paljon punkkeja (Jotkut eivät olleet varautuneita siihen!).

 

Me olimme tosi väsyneitä. Se polku oli 3 km pitkä. Siellä oli tosi paljon mustikoita, joita me keräsimme ja söimme! Se oli kivaa! Opimme että Vaasan maa nousee joka vuosi enemmän kuin Ilorannan. Tiesitkö , että meri oli ilorantaan asti. Kun jäälohkareet sulaa etelänavalta ja pohjoisnavalta, veden pinta nousee 160 metrillä.

 

-          Niklas, Arul ja Benjamin

 

 

Lampaan keritseminen ja villan kehrääminen

 

Toisena leirikoulu päivänä meillä oli ohjelmassa lampaan keritsemistä ja villan kehräämistä. Aluksi katsoimme kun Laura karitsaa kerittiin ensimmäistä kertaa elämässään. Meille kerrottiin, että karitsanvilla on pehmeämpää kuin aikuisen lampaanvilla. Se kyllä tuntuikin todella pehmeältä.

 

 Sitten siirryimme sisälle käsittelemään villaa. Opimme myös uusia asiota lampaista ja niiden villasta, kuten lampaan villasta käytetään yhtä ainesta useasti rasvoihin kuten Bepantheniin. 

Meille jaettiin pienet kasat villaa.

 

 Villan kohtelu alkoi erottelemalla ohuet villan pätkät.Kun koko villa kasa oli eroteltu käytimme tietynlaisia harjoja suoristamaan villa. Sitten ohjaajamme näytti miten värttinä konetta käytettiin polkemalla.

 

 Suoristettu villa laitettiin harjan kaaretulle puolelle ja harjoja hinkattiin yhteen jotta villa pysyisi kasassa. Tämän jälkeen yhdistimme villan värttinään ja aloimme vetää villaa pieni pala kerralla jotta villasta tulisi mahdollisimman ohut. Sen jälkeen pyöritimme värttinää myötäpäivään, samalla kun pidimme langasta kiinni ja päästimme pieni kohta kerralla pois.

Lopputulos oli pitkä langan pala jonka saimme viedä kotiin.

 

 Tämä oli varmasti ainutlaatuinen tilaisuus ja jää ikuisesti muistoihin. Langan käsittely oli hieman haastavaa mutta myös todella hauskaa.

 

-          Nora ja Stella

 

 

Erätaidot 

 

Ensimmäiseksi erätaidoissa meidät jaettiin viiteen joukkueeseen, joissa alettiin harjoittelemaan ensimmäistä tehtävää varten, eli laskemaan, että yksi askel-pari on tasan 1 m pituinen. Harjoitusajan jälkeen joukkueet menivät rivissä jonoon, mistä rivi kerrallaan yksi joukkue lähti 15 m etäisyydellä toisistaan kävelemään. Kävelyn aikana piti laskea, kuinka monta askelparia matkan aikana on. Voittaja oli se, joka veikkasi lähimmäksi oikeaa askel määrää. Jos 15 m etäisyyttä ei pidetty joukkue saisi yhden miinus pisteen.

 

Seuraava tehtävä oli tulitikkujen sytytys. Tehtävässä jokaisen ryhmän piti sytyttää 10 tulitikkua, jokainen yhdellä yrityksellä. Kaikki ryhmän jäsenet sytyttivät joko kaksi tai kolme tulitikkua. Jokaisesta syttyvästä tulitikusta tuli 1 piste joukkueelle. Jos tulitikku katkesi, lipesi tai ei vaan syttynyt, tuli miinuspiste. Lopulta pisteet laskettiin sillä tavalla, että se joukkue joka sytytti eniten tulitikkuja sai 5 pistettä, toiselle sijalle päässyt joukkue 4 pistettä, kolmanneksi tullut kolme pistettä ja niin edelleen…

 

Seuraava tehtävä oli puukkotehtävä. Jokaisesta joukkueesta valittiin yksi henkilö, joka valitsisi yhden puukon joukkueelle. Yksi puukoista oli kuitenkin tahallaan tylsä. Häviöllä oleva joukkue valitsi puukon ensimmäisenä ja voitolla oleva viimeisenä. Kun puukot oli valittu, tehtävä alkoi. Joukkueiden piti viiltää kolmen kepin päädyt kynän muotoiseksi ja voittaja oli se kenellä oli hienoimmat.

 

Seuraavaksi näistä kepeistä piti tehdä kolmion muotoinen pesä, josta laitettiin roikkumaan pieni kuppi, mihin tuli vettä. Tämän jälkeen joukkueiden oli sytytettävä tuli kupin alle. Aluksi tuli käyttöön vain kolme tulitikkua, muutama pieni puupölkky, yksi sanomalehti ja kaarnaa. Kuitenkin pelin aikana yksi henkilö joukkueesta sai juosta hakemaan yhden asian kerrallaan, jota voisi käyttää sytyttämiseen. Tehtävän idea oli, että se joukkue, joka saa kupissa olevan veden kiehumaan ensimmäisenä, saa 10 pistettä. Tämä oli viimeinen tehtävä ja kaksi joukkuetta jakoi ensimmäisen sijan.

 

-          Matilda, Iisa ja Uni

 

 

Kalastus ja ravustus

 

Torstaiaamuna 6B meni Ilorannassa kalastamaan ja ravustamaan. Pojat menivät ensimmäisenä ravustamaan ja tytöt menivät kalastamaan. Poikien ravustuksessa tuli aika paljon saalista, noin 15 rapua. Ne nostettiin katiskoista, kaikki sai nostaa pareittain kaksi katiskaa. Ensimmäisestä katiskasta tuli kaksi rapua. Jokaiseen katiskaan piti vaihtaa syötti joka oli puolikas kala. Oppilaat saivat leikata kalat itse, se oli tosi ällöttävää. Toisesta katiskasta tuli vain yksi rapu mutta parempi kun ei mitään. Kolmannesta tuli iso saalis joka oli neljä rapua joista yksi oli jättimäinen. Meidän opas ei saanut niitä ämpäriin niin hän yritti kaataa ne mutta kaksi niistä tippui maahan joka johti ravun nipistämään Alvinin sormea. Muista katiskoista ei tullut enempää kuin kolme. Mutta yhdestä ei tullut yhtään joka oli huono juttu. Ravustuksen jälkeen meille opetettiin miten kuoria ja syödä rapuja. 

 

Tytöt aloitti kalastuksella. He ensimmäiseksi nostivat katiskan vedestä. He saivat noin 30 kalaa ja noin 20 rapua. He onkivat kolme kalaa, Mutta pojat saivat ongella viisi kalaa. poikien katiskasta tuli noin 10 kalaa ja noin viisi rapua. Muuta erikoista ei kalastuksen aikana tapahtunut.

 

-          Johannes ja Darun

 

 

Seinäkiipeily

 

Seinäkiipeily Ilorannassa järjestettiin vanhassa rakennuksessa. Seinässä oli viisi laattaa jotka olivat noin metrin korkuisia. Koko juttu oli viisi metriä korkea, vaikka se tuntui yli kymmenen metriseltä.

 

Meillä oli valjaat jotka olivat kiinni kestävällä köydellä. Fari niminen järjestäjä piti köydestä kovaa kiinni, mutta oli kuitenkin hänen valjaissaan kiinni. Seinä oli matalalla, reuna oli helpoin kohta. Lopussa se muuttui niin vaikeaksi, että piti kiivetä keskellä seinää, jossa oli helpompi kiivetä. Huipulla oli kello, jota pystyi heiluttamaan, kun pääsi huipulle. Huipulle pääsivät Alvin, Benjamin, Noel, Frida, Isabella ja Matilda. 

 

-          Otso ja Alvin

 

Ruisleivän leipominen

 

Kuten otsikosta ehkä jo huomasitte, tänään puhumme leipomisesta. 

 

Yhdellä Ilorannan ruokasalin pöydällä tänä päivänä leipominen tosiaan tapahtui. Ilorannan keittiömestari Virpi oli laittanut meille pöydän leipomista varten, ja asetellut leipätaikinat valmiiksi. Virpi oli myöskin laittanut pöydälle erilaisia työvälineitä millä voisi taikinaa vääntää ja muokata halutulla tavalla. 

 

Koska pöytätilaa ei ollut loputtomiin, leipominen suoritettiin kuuden hengen ryhmissä. Siinä samassa aloitettiin kin taikinan möyhentäminen. Pöydän päälle oli levitetty jauhoja minkä päällä taikinaa käsittelimme. Monet teki leivästään sydämen muotoisen, mutta muunkinlaisia löytyi. Kun kaikki leivät olivat mahtavan näköisiä, ne olivat valmiita uuniin pistettäviksi. 

 

Seuraavana päivänä kun leivät olivat valmiita, Virpi oli asetellut ne kauniisti ulos pöydälle niin, että jokainen saisi paikantaa omansa. Leipien alla oli myös paperipussit mihin oman leipänsä voisi laittaa kotiin vietäväksi.

 

-          Aada ja Isabella

 

Ilorannan kuvasuunnistus

 

Oli Hauhossa vietetyn leirikoulun viimeinen päivä.  Meillä oli ohjelmassa kuvasuunnistusta, tutussa leirikylässä, Ilorannassa. 

 

Kokoonnuimme majoitustilamme eteen, jossa Piia kertasi kuvasuunnistuksen säännöt. Pian kokosimme pienet ryhmät ja kuvasuunnistus sai alkaa. 

Kaikki ryhtyivät etsimään rasteja, joista löytyi kirjainyhdistelmiä. Osa rasteista löytyi sujuvasti, mutta osa ei. Saimme tutkia leirikylää, jossa riitti piilopaikkoja. Naksu-koira kulki mukanamme leirin ajan ja samoin myös suunnistuksen. Jotkut ryhmät olivat jo hyvässä vauhdissa, toiset taas eivät olleet. Lopulta voittajaryhmä selvisi, ryhmän jäsenet olivat: Linnea, Matilda ja Iisa 6B. Palkinnoksi he saivat karkkipussit. Loput saivat hyytelö karkkeja.

 

-          Frida ja Linnea

 

 

Leirikoulusta lähteminen

 

Perjantai iltapäivänä oli lähdön paikka, jouduimme lähtemään Ilorannasta mielin.

 

Bussi tuli aikataulusta vähän myöhässä, mutta eihän se meitä haitannut, koska me saatiin hieno bussi, siinä oli vessa ja paljon muuta, esim: ilmastointi ja todella pehmeät tuolit.

 

Matkan alussa piti pysähtyä, koska bussissa oli jotain vikaa. Vähän myöhemmin matka jatkui iloisin mielin. Toiset pelasivat korttipeliä ja toiset vain hengailivat.

 

Matka kesti kaksi tuntia, ja toisella tunnilla saimme käyttää puhelimia. Sitten kaikki hiljentyi puhelimien ruutuja katsomaan. Jotkut kuuntelivat musiikkia tai pelasivat videopelejä.

 

Kahden pitkän tunnin jälkeen maisemat alkoivat näyttää tutulta. Koulu alkoi jo näkyä ja vanhemmat siinä samassa. Sitten oli vain kotiin lähtö!

 

-          Lumia ja Olivia

 








Friday, 19 August 2022

Tervetuloa uuteen osoitteeseen!

 Kesän aikana Niittykummun koulu muutti. 



Pitkin kevättä tehtiin muuttoa, hyvästeltiin vanhaa, keltaista koulutaloa, ja odottavaisin mielin suunnattiin katsetta kohti tulevaa, ja Vuoritontuntiellä sijaitsevaa koulutalo. Montessorioppilaat ovat toki konkareita - he ovat olleet näissä tiloissa ja pihoilla jo useamman vuoden, ja viime vuoden 1B aloitti myös näissä maisemissa. 

Normaalisti kesän aikana koulun käytävät hiljenevät, vaan nytpä siellä riitti liikettä juhannuksen liepeille asti, kun Martelan muuttokaverit siirsivät laatikoita ja huonekaluja kohti uutta osoitetta.

Elokuun alkaessa Vuoritontuntien rakennuksen ovet aukesivat, ja näky oli alkuun melko tyrmäävä. Laatikoita, säkkituolipinoja, luokkia ilman kalusteita, luokkia joissa liikaa kalusteita! Mutta nopeasti saatiin koulu siihen kuntoon, että oppilaiden kelpasi tulla. 

Ensimmäisten päivien aikana olemme opetelleet uuden rakennuksen ja ympäristön käyttöä ja rutiineja, ja vielä purkaneet laatikoita oikeille paikoilleen. Oppilaat ovat olleet isona apuna tässä hommassa!

Koulun monistuskoneet ovat olleet vielä melko vailinaisesti toiminnassa, ja tilatut vihot ja kynät näyttävät nyt pikkuhiljaa löytävän koulun oikeaan osoitteeseen. Mutta vaikka alku on ollut vielä hieman laatikoiden ympäröimää, uusissa tiloissa, ja välillä ilman vihkoja - oppilaista näkyy into ja ilo kouluun paluussa. 

Tästä on hyvä jatkaa lukuvuotta eteenpäin! 








Friday, 3 June 2022

On aika tullut kiittää...

 ... ja seinää silittää.

Niittykummun keltainen koulutalo jää nyt, 74 oppilaidentäyteisen lukuvuoden jälkeen, tyhjilleen.

Perinteinen koulurakennus on nähnyt luokissaan tuhansia oppilaita, satoja opettajia, vuosikymmenten ajan. Haikeutta on kaikilla lähtijöillä sydämissä, vaikka innolla ja mielenkiinnolla siirrymmekin kohti uusia tuulia.

Niittykummun koulurakennuksen suojissa ovat kasvaneet niin oppilaat, kuin opettajatkin. Koulutalo on ulkoapäin saman näköinen kuin aikanaan valmistuessaan 1940-luvulla. Sisätiloissa on tapahtunut joitakuita muutoksia - suojelukohteena olevan rakennuksen rajoitteet huomioon ottaen. Lasiseiniä ja liukuovia on tuotu luomaan lisää opiskelutiloja, ja luokista löytyy hienoa opetusteknologiaa.

Koulun historiaa on nähtävissä kuitenkin kaikkialla. Jo esimerkiksi siinä, missä sadat ja tuhannet askeleet kaikuvat päivittäin - graniittilattia välivaloksineen on jotain mitä kouluihin ei enää rakenneta. Toisen kerroksen saniteettitilojen ovessa näkyy yhä 'Fluoraustila'-merkintä, antaen omaa osviittaa koulurakennuksen monista vaiheista. Eräs ovi kantaa yhä Jaana Isorannan nimeä - jonka mukaan koulussamme nykyään jaetaan stipendi ansioituneelle vieraan kielen opiskelijalle. Kopiohuoneen seinästä löytyy pieni ikkuna liikuntasaliin - mikä on aikanaan ollut projektoria varten.

Muuttopakkaamisen lomassa on ollut ilo löytää välähdyksiä koulun omasta historiasta, kuten Seppo Sarnion 1950- luvulla tekemä kasvio, -70 lukujen luokkakuvien ihanat arkiset muotiväläykset, ja -80 luvun mainokset markkahintoineen. Näiden seinien sisään on mahtunut niin paljon elämää, niin pitkän aikaa.

Tässä talossa on tietysti myös puutteensakin. Kolmannessa kerroksessa ei ole vessoja, ja koko taloon esteettömästä kulusta voi vain haaveilla. Ilmanvaihtojärjestelmä ei pysy näin suuren ihmislauman vaatimusten mukana. Metrotyömaan räjäytystyöt muutama vuosi sitten sai joitakuita halkeamia ilmestymään seiniin. Jotkut luokat ovat varsin vilpoisia, ja toisissa taasen lämpöä riittää liikaakin. Ikkunat ja ovet ovat kankeita, ja vaativat omanlaista venkslausta avautuakseen tai sulkeutuakseen kunnolla, ja onpa jokunen ovenkahva jäänyt joskus opettajalle käteenkin. Tilat kaikuvat liikaa, ja luokkahuoneet ovat liian pieniä nykyajan luokkakokoihin. Viemäritkin äityvät välillä haisemaan.

Ehkäpä koulurakennus kertoo näin myös meille, että se on valmis eläköitymään, ja meidän on aika poistua.

Niittyportti 3:n keltainen koulu on hyvin kaunis, ja sympaattinen.

Sillä on sielua, luonnetta, historiaa.

On ollut ilo saada olla osana sitä.


Kuva: Maija Sinisalo, Niittykummun koulun rehtori

Teksti: Maria Björkenheim ja Kati Kotamäki

Friday, 13 May 2022

Squashmestari 2022 - voitto 5A:lle!

 5A voitti Espoo Squash Rackets Club ry:n järjestämän koulujen välisten Squashmestari 2022 -kisan finaaliottelussa kultaa!

Palkintopysti


Kisan muita voittajia olivat Laajalahden 6lk 2.sijalla, ja Mäntymäen 5lk 3. sijalla. Onnea heillekin!

Kisaan lähti Niittykummusta 4.&5.luokkalaisia heti aamusta kahden opettajan kanssa, ja koko päivä vierähtikin Esport areenalla kisojen merkeissä. 

Niittykummun 4.luokkalaiset pelasivat hyvällä tsempillä ja ilosella meiningillä alkulohkon, mutta pelit päättyivät heidän osalta siihen.

5B pääsi alkulohkosta eteenpäin, mutta toinen peli seuraavassa lohkossa koitui kohtaloksi. Mahtava tsemppi sielläkin, hyvä fiilis ja meininki!

5A:lla oli koko kisan ajan todella vahvaa pelaamista ja hyvää kannustusta, ja se tuottikin suurta menestystä ja hyvää tulosta! 

Erityisesti täytyy kehua Niittykummun koulun oppilaita erittäin hyvästä käytöksestä ja urheilijamaisesta otteesta; kivasta kannustuksesta, ei dumattu toisia tai korostettu itseä. Hyvä fiilis ja hyvällä tsempillä kannatettiin kaikkia.

Kiva päivä, järjestelyt toimi hyvin, ja oli kiva olla mukana!

Pokaalin sisältökin oli aika makea!

Kisakuulumiset välitti Heidi Kerbs.

Friday, 1 April 2022

6A:n leirikoulu

 Leirikoulu


Syksyllä peruuntui harmillisesti 6A-luokan leirikouluretki. Mutta onneksi tilanne pelastettiin siirtämällä se maaliskuun lopulle, ja niin 6A vietti viime loppuviikkonsa leirikoulukeskus Velskolassa. Velskola-retkeen valmistauduttiin jo hyvissä ajoin, kun leirinvetäjät kävivät muutamaan otteeseen tervehtimässä 6A:ta. Retkeä oli odotettu innolla jo monta kuukautta. Leirikouluun pääsemisen tilannetta vaikeuttivat korona-rajoitukset kun kutoset eivät päässeet vitosluokalla keräämään rahaa koulun sisäisissä tapahtumissa. Onneksi apuna toimivat vanhemmat. 


Matkaan lähdettiin 23.3.2022 kun bussi lähti Niittykummun koulun pihalta kohti leirikeskusta. Bussimatkalla meininki oli rentoa ja innostunutta, vain netin puute hieman häiritsi oppilaita.



 

Kaikki aktiviteetit olivat hauskoja! Ensimmäisenä päivänä leikittiin tutustumisleikkejä. Se oli suurimman osan mielestä tylsää, koska kaikki tunsivat jo toisensa. Tehtiin magneetteja ja maalattiin mukeja ja illalla jotkut kävivät saunassa. Toisena päivänä leikittiin joitain leikkejä. Ulkona oli ongelmanratkaisua, jättiritsalla ja jousipyssyllä ampumista. Yllätysohjelma oli kakkukisa. Siinä piti täyttää ja koristella kakku. Tuomareiden mielestä kaikki kakut olivat hienoja ja herkullisia. Illalla käveltiin metsässä heijastinpolun taskulamppujen valossa. Sen jälkeen paistettiin makkaroita nuotiolla. Vapaa-ajalla oppilaat puuhailivat omia asioitaan. Joskus tosin jotkut olivat yhdessä oleskelutilassa.








Yleinen fiilis leirikoulussa oli mahtava ja vapaa-ajalla pidettiin paljon hauskaa. Välillä hieman tylsemmän aktiviteetin parissa oli tunnelma hieman väsynyttä mutta lähinnä oli pelkästään mahtavaa ohjelmaa. Monien mielestä leirikoulun ruoka oli tosi hyvää ja monipuolista ja parempaa kuin kouluruoka. Ruokailuja oli usein ja aina välillä oli myös jälkiruokaa. 





Leirikoulu päättyi perjantai aamuna jolloin vielä viimeisen ohjelman jälkeen bussi ajoi takaisin kouluun. Koulussa syötiin vielä lounas ja sen jälkeen pääsi kotiin lepäämään. 


Fiilikset leirikoulun jälkeen olivat haikeat ja väsyneet, mutta silti tyytyväiset ja onneliset. Oli ihanaa päästä seuraavana yönä kotiin omaan sänkyyn nukkumaan.


Kirjoittajat: Julia Viitaniemi & Milla Karppinen

Ideointi: Julia Viitaniemi, Milla Karppinen, Lilja Lehtinen, Otto Joutsen & Roope Klingberg


Friday, 11 March 2022

Muutto Uusikummun rakennukseen ja yhteisopettajuuden laajennus tiimiopettajuudeksi

 Meille niittykumpulaisille on tapahtumassa tämän kevään ja ensi syksyn aikana paljon asioita.

Tämä kuluva kevät 2022 on Niittykummun koululle viimeinen kevät tässä keltaisessa, vuonna 1948 valmistuneessa ja 1952 laajennetussa perinteikkäässä koulurakennuksessa.



Kun oppilaat ovat pelmahtaneet kesälaitumille kesäkuun alussa, tulee muuttofirma hakemaan koulusta muutettavat tavarat ja siirtää ne Uuusikummun koulurakennukseen n. 900 m päähän tästä vanhasta rakennuksesta odottamaan elokuuta, jolloin opet ja muu henkilökunta palaavat kesälaitumilta järjestämään tavaroita paikoilleen uudessa koulussamme.



Elokuussa pitäisi upouuden liikuntahallin olla myös valmiina käyttöön.

Muutto on pysyvä, emme ole palaamassa takaisin vanhaan koulurakennukseemme. Olemme jo aloittaneet muuton valmistelun, ja tavaroiden perkaaminen ja lajittelu vie paljon aikaa kevään aikana.

Sen lisäksi, että Niittykummun koulu muuttaa kokonaan Uusikummun rakennukseen, jossa on jo muutaman vuoden ajan opiskellut Niittykummun oppilaita (C-rakennuksessa), siirtyvät autisminkirjon luokkamme samassa nivelessä kokonaan uuteen Pohjois-Tapiolan kouluun.

Suunnittelemme siis uutta ja valmistelemme jäähyväisiä samanaikaisesti. Jäähyväiset jätetään vanhalle rakennukselle ja autisminkirjon luokkien henkilöstölle sekä oppilaille ja todella pitkäaikaiselle yhteistyölle autisminkirjon luokkien monien eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Uusikummun koulurakennuksessa saamme ottaa seuraavan askeleen yhteisopettajuuden kehittämistyössämme, kun avarat ja osin yhdisteltävät tilat antavat tälle kehittämiselle myöden. Siitä olemme tosi iloisia ja innokkaasti odottavalla mielellä.

Olemme järjestelmällisesti kehittäneet yhteisopettajuutta jo useamman vuoden ajan.

Yksi ikäluokka on meillä ollut yksi opetiimi, jossa opetetaan suomen- ja englanninkielisiä oppilaita osin yhdessä ja osin erikseen opetussuunnitelman määrittelemistä asioista riippuen. Suomenkielinen luokka on ykköseltä lähtien meillä yksi luokka, vaikka siinä olisi yli 25 oppilasta. Tällöin opettajia on luokassa 2. Välillä asioita tehdään isolla porukalla ja toisinaan jakaudutaan pienempiin ryhmiin.

Uudessa rakennuksessa pääsemme laajentamaan opetiimiajattelua siten, että tiimit tulevat rakentumaan ikäluokista 1-4, 2-5, 3-6 sisältäen molemmat koulumme opetuskielet - suomen ja englannin. Ko. tiimit sijoittuvat rakennuksessa lähelle toisiaan. Tiimeille laaditaan lukujärjestys siten, että osa aineista on "palkitettu" ja tiimi voi keskenään aina sopia kuinka opettajat ja ryhmät jakautuvat.

Isot ja pienet oppivat toinen toisiltaan ja opettajat saavat aina omasta opetiimistään tarvittaessa tukea. Kullekin tiimille voidaan järjestää siestalle oma suunnitteluaika, jolloin opet pääsevät yhdessä suunnittelemaan aina seuraavaa viikkoa tai pidempää jaksoa.

Olemme siirtyneet yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen, kuten jo n. 15 v. sitten suunnittelimme tapahtuvan. Montessoriluokillamme tähän tapaan on toimittu jo parin vuosikymmenen ajan, joten tiedämme, että tässä on monenlaista synergiahyötyä ja yhteisöllisyys saa tilaisuuden kehittyä.

Kevättalvisin terveisin,
Maija Sinisalo, Niittykummun koulun rehtori

 

Kuvan ottanut Kati Kotamäki

 

Tuesday, 1 February 2022

Erasmus+ akkreditoitu koulu

 Niittykummun koulu on saanut Erasmus+ akkreditaation 2021-2027 ohjelmaan.

Tämä tarkoittaa, että tulevien vuosien aikana koulumme tekee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti kansainvälisyystyötä Euroopan suuntaan. Tämä tulee näkymään monin eri tavoin - opettajat ja avustajat voivat hakeutua kursseille, tai varjostamaan töitä muihin kouluihin Erasmus+ kumppanimaissa, koulumme voi vastaanottaa vierailevia opettajia ja opiskelijoita, ja luokat voivat tehdä myös eTwinning -yhteistyötä kumppanikoulujen kanssa. Emme suunnittele oppilaiden kanssa tehtäviä matkoja ulkomaille tämän hankkeen puitteissa.

Niittykummun koulu on aiemminkin osallistunut Erasmus+ hankkeisiin, mutta kertaluontoisina projekteina. Nyt käsillä on akkreditaatio, mikä tuo projektiin myös pitkäjänteisyyttä, ja pidemmän tähtäimen tavoitteita.

Projektin alku ajoittuu myös koulumme muuttoniveleen -  ja tukee osaltaan toimintakulttuurin vahvistumista siltä osin. Autisminkirjon opetus muuttaa Niittykummusta Pohjois-Tapiolan yhtenäiskouluun, ja Niittykummun koulun tilat vaihtavat osoitetta Uusikummun kampuksen puolelle. Edessä on siis tilanne, kun opettajia ja oppilaita siirtyy muualle, ja fyysinen toimintaympäristömme muuttuu. Vaikka muutos on tiedossa, valmisteilla, ja odotettu - valmistaudumme myös sen mukana tuleviin haasteisiin, ja mahdollisuuksiin.

Erasmus+ projektissamme on kolme tavoitetta, joita tahdomme kehittää tulevien vuosien aikana koulussamme-

Tavoitteemme ovat:

- Yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuudentunteen kasvattaminen

- Yhteisopettajuuden kehittäminen koulussamme

- Uupumuksen merkkien tunnistaminen, ja niihin reagoiminen

Tavoitteet ovat nousseet koulun arjesta ja tarpeesta, ja siitä mihin suuntaan haluamme kouluamme kehittää. Erasmus+ akkreditaatio antaa uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia näiden teemojen lähestymiseen.

Seuraamme tavoitteidemme saavuttamista erilaisin mittarein - esimerkiksi kyselyiden avulla, havainnoimalla, keskustelemalla ja reflektoimalla. Tarkoituksena on hyödyntää mm. Espoon kaupungin keräämiä kyselyitä oppilailta ja opettajilta, ja seuraamme osallisuuden tunteen kehittymistä. Päivitämme opettajien yhteisiä tiimejä, kehitämme yhteisopettajuutta ja eri luokkatasojen välistä yhteistyötä. Kyselymittarit auttavat myös havainnoimaan, miten jaksaminen koetaan, niin meillä kuin yleisestikin.

Erasmus+ akkreditaatio antaa myös osaltaan uutta pontta tulevaisuuteen. Korona on syönyt viime vuosilta niin monia tapahtumia ja tekemisiä, niin tämä projekti antaa uskoa sille, että kyllä täältä vielä noustaan, ja päästään verkostoitumaan, kehittymään ja kehittämään uusissa ympäristöissä jälleen.

Päivitämme tänne blogiin, sekä koulun Instagram tilille @niittykummunkoulu Erasmus+ projektiimme liittyviä kuulumisia.

Toiminta on rahoitettu EU:n Erasmus+- ohjelman avulla. Lisätietoa Erasmus+ -ohjelmasta: www.oph.fi/erasmusplus .