Friday, 29 November 2019

Yhteisopettajuus

Yhteisopettajuus, pariopettajuus, tiimiopettajuus - toimintamallilla on monta nimeä, ja toteutustapaa. Niittykummun koulussa yhteisopettajuutta on toteutettu jo usean vuoden ajan, mutta tänä lukuvuonna panostus siihen on ollut entistä suurempi.
2019-20 lukuvuodesta alkaen kaikilla A-luokilla (eli suomenkielisellä linjalla), sekä E-luokilla (autisminkirjon luokat) luokilla on opettajaparit vastuussa yhdestä luokasta. B-luokilla, eli kaksikielisillä luokilla, on myös tahtotila ja halu pariopettajuuteen, mutta tällä hetkellä oppilaaksiottolukumäärämme rajoittaa vielä tämän pyrkimyksen toteutumista. Mutta kenties tulevaisuudessa..!

Yhteisopettajuutta voi toteuttaa monin eri tavoin, ja siitä on tutkimusta ja kirjallisuutta tarjolla. Niittykummun koulun opettajanhuoneessa on koko syksyn ollut esillä parikin kappaletta Yhteisopetuksen käsikirjaa, jonka avulla opettajaparit voivat ryhtyä tutkimaan ja lähestymään tätä toimintamallia ja sen toteutusta. Tässä oppaassa on useampi eri yhteisopettajuuden malli esiteltynä, sillä yhtä oikeaa tapaa ei ole. Riippuen parista, opetusryhmästä, aiheesta, ajankohdasta, jne, mallia voi vaihdella. Allaolevat kuvat yhteisopettajuuden muutamasta eri mallista on lainattu yllämainitusta Yhteisopetuksen käsikirjasta




Yhteisopettajuus on toimintamalli, joka antaa opettajille mahdollisuuden jakaa työtaakkaa, monipuolistaa opetusta, ja vastata paremmin oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Arvioinnit, huoltajaviestit, ja tuntien suunnittelujen työmäärä jakaantuu ja keventyy, kun sen tekee yhteistyössä. Tärkeimpinä asioina yhteisopettajuuden onnistumiseen ovat yhteinen suunnitteluaika, selkeä kommunikaatio, ja luottamus toisen ammattitaitoon ja osaamiseen. Kun näiden näkemysten äärellä on yhteiset linjat, opetustyö itsessään alkaa löytää uomansa pikkuhiljaa. 

Viime viikolla tässä blogissa tuli linkattua Sway monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyen, ja tässä välillä sama malli onkin tullut uudelleenjärjesteltyä - ja fokus vaihtui painottamaan yhteisopettajuuden harjoittamista tämän mallin avulla - ja siinä harjoitustuotoksena syntyykin suunnitelma monialaiseen oppimisprojektiin. Jos et vielä viime viikolla ehtinyt, ehtii nytkin vilkaista!


Friday, 22 November 2019

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelutyökalu

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat olleet osana koulumaailman arkea jo pitkään ennen kuin ne sanallistettiin tähän muotoon vaatimuksiksi opetussuunnitelmassa.

Näitä kokonaisuuksia voi toteuttaa monilla eri tavoin pitkin vuotta joka viikko, tai teemapäivinä/-viikkoina. Lähtökohtana on, että projektia tai kokonaisuutta ei tarkastella vain oppiainekohtaisesti ja yhdestä suunnasta, vaan laajempana kokonaisuutena, luoden myös tilaa laaja-alaisten taitojen monipuoliselle harjoittamiselle.

Niittykummun koulussa useat monialaisten oppimiskokonaisuuksien metodit ovat olleet käytössä - viime vuonna koko koulu työskenteli Niittykumpu 70-teeman alla viikon verran, kun juhlimme vuosia täyttävää rakennustamme. 3-4 luokilla ja 5-6 luokilla on lukujärjestyksiin laitettu viikoittainen sija monialaisille oppimiskokonaisuuksille, ja niissä on ollut useita eri lähestymistapoja. Rentoutusta, ruuanlaittoa, arkkitehtuuria, draamaa...

Monialaisia voi tehdä myös projektiluontoisesti, ja näistä onkin dokumentointia blogin arkistoissakin aika paljon.

Näiden projektikokemusten, ja monialaisten kokonaisuuksien suunnittelun innoittamana olemme kasanneet mieleen jääneitä vinkkejä ja käytänteitä suunnittelutyön tueksi, ja nyt kirjanneet ne Sway-pohjalle. Linkkiä seuraamalla pääset katsomaan millaista suunnittelupolkua olemme hioneet tässä vuosien varrella, ja nyt tiivistäneet tiukempaan pakettiin. Tämä malli on Niittykummun koulun opettajien Maria Björkenheimin ja Sanna Rantasen ideoima, omiin kokemuksiin ja huomioihin perustuva.

Siirry tähän Swayhin

Ja mikäli ylläoleva kuvalinkki ei syystä tai toisesta suostu tottelemaan, kokeile painaa tästä

Kerrohan toki, jos intouduitte suunnittelemaan omia projekteja mallin avulla! ^_^

Thursday, 14 November 2019

Eriyttäminen

Viimeaikoina on tullut kiinnitettyä huomiota monenlaisiin eriyttämisen keinoihin, mitä koulullamme on käytössä.

Opetussuunnitelman perusteet toteaa mm seuraavaa,


Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi 
opetusta eriyttämällä, 
opettajien keskinäisellä sekä muun henkilöstön yhteistyöllä, 
ohjauksella sekä opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. 
Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet. (OPS 2014)


Eriyttäminen tarkoittaa opettajien ratkaisuja, joilla pyritään tukemaan oppilaiden henkilökohtaista kehitystä ja oppimista. Näitä ratkaisuja voi tehdä esimerkiksi oppimateriaalin, ryhmien, opettajaresurssien ja tukimateriaalien käytön kanssa. Haasteita tähän toki tulee, kun luokassa on ainakin reilu parikymmentä oppilasta ellei enemmänkin, ja osaamisen skaala on laaja ja vaihteleva, ja joka oppiaineella omanlaisensa tavoitteet. 

Haasteista huolimatta käytänteitä on useita, ja näitä voi vaihdella ja kokeilla monia, kunnes omalle ryhmälle ja opetukselle löytyy parhaimmat keinot. Tässä yhden viikon aikana ohimennen silmäillen olen tullut huomanneeksi esimerkiksi seuraavia metodeja käytössä; 

- yhteisen alustuksen jälkeen matematiikan tunnilla oppilailla oli mahdollisuus työskennellä pienemmällä tehoryhmällä sivutilassa, ja tehoryhmän tueksi tuli toinen opettaja. Toisinaan on  tehoryhmä joka kertaa tarkemmin opiskeltavaa aihetta, toisinaan sellainen joka tahkoaa vaativampaa materiaalia.

- Laaja-alainen erityisopettaja otti historian tunnilta ryhmän pienluokkaan, ja tietotekstiä käytiin läpi opiskellen suomenkielistä sanastoa siinä samalla (sarkapelto ja vuoroviljely kun eivät välttämättä ihan heti kielitulokkaille niin vaan aukea, jos edes "pelto" sana ei vielä ole tuttu). 

- Samalta historiantunnilta lähti myös kourallinen oppilaita kaksikieliseen luokkaan, missä samaa aihetta käytiin läpi englanniksi, niin heille eriytys ylöspäin olikin englannin kielen opiskelujen kohdalla, vaikka aiheena olikin "virallisesti" historia. 

- Eräässä luokassa on kolme pulpettia järjestetty pienillä lokerikkokulmauksilla omiksi "Super-Paikoiksi", minne vuorollaan pääsee työskentelemään. Super-Paikalla saa leveämmän tilan ja rauhan itselleen, ja tilanteen ja oppilaiden tarpeen mukaan katsotaan ketkä milloinkin siirtyvät Super-Paikalle. 



- Monissa luokissa on myös pulpetin päälle laitettavia huopasermejä käytössä, joiden avulla voi rajata oman tilan ja rauhan paremmin. Ja silloin kun eivät ole käytössä, samat sermit saa kätevästi pinoon luokan sivuun. 

- Useissa luokissa on myös oppilaita, jotka oppivat paremmin saadessaan liikkua. Luokasta saattaa löytyä kuntopyörä tai stepperi, jolle kineettisempi oppija voi siirtyä välillä. Toisilta saattaa löytyä tuoliltaan istuintyyny, jonka muljahtelu ja tasapainoilu auttaa jo optimivireystilan saavuttamiseen, tai pulpetin alla saattaa olla tasapainolauta jalkoja keikuttamaan. 

- Eri kustantajien oppikirjasarjoissa eriyttämiseen on tarjolla useita keinoja myös. Jo ensimmäisellä luokalla aapiskirjoissa on huomioitu tehtävät heille jotka tutustuvat kirjaimiin, niille jotka jo tavaavat, sekä heille, joille lukeminen on jo tuttua. Matematiikan kirjoista löytyy perus-tehtävät, sekä syventävämpiä pulmia. 

- Kokeet ovat pitkälti myös opettajan muokattavissa - sen sijaan että koko luokka saisi saman kokeen, osa voi valita haastavamman kokeen, ja osa hieman helpomman. Samat aihealueet, samat taidot opittuna, toisissa vain ehkä yksi mutka vähemmän jotta pääsee ratkaisuun, ja toisille tahallaan pari koukkua lisää. Vaihtoehtona myös vaikka puhua koe läpi opettajan kanssa, jos paineen alla koetilanteessa menee vaan ajatukset lukkoon, niin ei hätää. 

Konstit on monet, sanoi ope kun työtään suunnitteli. 

Eriyttäminen on opetuksen arkipäivää, ja materiaalin, tilanteen tai lähestymistavan muokkaamista niin, että siitä olisi oppilaalle eniten hyötyä ja iloa. Ei ole vain yhtä tapaa oppia, ja tavoitteena on löytää jokaiselle niitä omimpia keinoja edetä ja onnistua. 

Tämä eriyttämismallien listaus oli vain pienen, ohimenevän silmäilyn perusteella kirjattua. Kun lähtisi katselemaan ja kyselemään mitä kaikkia vinkkejä opettajilta löytyy takataskusta, ja ässiä hiasta... melkoinen aarreaitta ihan omilla nurkilla!

Friday, 8 November 2019

Aallonharjoja ja kahlailua - työn tietoista tasapainoitusta



Viime aikoina blogisti on miettinyt ylläolevaa aaltokuvaa paljon. Tämä yksinkertainen symboli on monesti ollutkin käytössä, kun kuvataan sitä, kuinka työtään ja panostaan on syytä rytmittää.

Aallonharjalla on ne, mihin laittaa täyden panostuksen, ne huipputärkeät ja kiinnostavat kokonaisuudet ja projektit, ja suvantokohdat ovat turvarajalla - siinä mikä ihan hyvin riittää.

Aaltoliike on tärkeää, sillä panostustaan täytyy rytmittää. Jos jokaisen osa-alueen kaikesta mahdollisesta yrittää vetää aallonharjalla, veto loppuu, ja huiput eivät enää tunnukaan huipuilta. Pelkällä turvarajallakaan ei voi vain lampsia, sillä silloin jää ponnistelun ja huipun saavuttamisen huuma väliin.

Luokanopettajalla on monta asiaa hallittavanaan. Lukujärjestyksestä saattaa löytyä esimerkiksi oman luokan kohdalta matematiikka, äidinkieli, historia, ympäristöoppi, liikunta, ja sitten parille muulle luokalle myös liikuntatunnit, ja vielä monialaisten oppimiskokonaisuuksien yhteistunnit. Tässä vaiheessa on siis suunniteltu jo ainakin kuutta eri oppiainetta (sisältäen eriyttämisen ja arvioinnit), ja pidetty mielessä niiden oman n.25 oppilaan lisäksi sen 50 muutakin, joita opettaa viikoittain.

No suunnittelu ja arviointityö on tehty, sitten on vielä oman luokan osalta mahdolliset paperityöt ja dokumentit kirjattavana, yhteydenpito vanhempien kanssa, luokkaretkiasiat.

Opettajien kokoukset ja tiimit, muut opetustyön ulkopuoliset, mutta kouluelämään kuuluvat vastuualueet. Ammatillinen kehitys ja kouluttautuminen työn ohella siihen päälle.

Sitten tietysti omat, ja mahdollisesti lastenkin harrastukset, ja perus arkielämä kaikkine omine osa-alueineen.

Tässä vaiheessa, jos kaikkea näistä pyrkii tekemään täysillä siellä aallonharjalla, koska haluaa tehdä parhaansa, voi veto pian loppua.

Jokaisesta oppiaineesta ei voi yhtäaikaa pitää täyttä draivia päällä itsellään, tai oppilailla. Asioista tulee vain suorituksia toistensa perään, joiden mielekkyys ja merkitys murenee happamoituessaan.

No millä sieltä aallonharjalta pääsee laskettelemaan sinne turvarajalle, ja nauttimaan kyydistä välillä, ennen uutta nousua?

Esimerkiksi tekemällä pidemmän jaksosuunnitelman itselleen, sen perusteella päättää mihin panostaa. Nyt on oppiaineen X vuoro, siinä tehdään monisyinen projekti ja panostetaan paljon. Samaan aikaan muissa aineissa mennään ehkä oppikirjavetoisemmin ja verkkaisemmin. Seuraavaksi oppiaineessa Y ei panostetakaan kokeeseen jakson päätteeksi, vaan arviointi saakin tulla siitä miten näiden viikkojen aikana näyttävät tuntiaktiivisuutensa, ja järjestelmälliset vihkomuistiinpanonsa. Luodaan niille aikaa ja tilaa, ja opetellaan niitä taitoja.

Kun oppilaatkin tietävät, että rytmitys ja työtavat vaihtelevat välillä, hekin voivat säädellä omaa aallokkoaan.

Joitain asioita voi myös "kuitata". Koululla kävi teatteriryhmä, joka esitti näytelmän missä käsiteltiin rahan arvoa ja inflaatiota mielenkiintoisen juonen keinoin, ja osallistuimme työpajaan samasta aiheesta. Kävimme myös pankkimuseossa retkellä, ja pitkin vuotta kerättiin rahaa leirikouluun mm. myyjäisillä. Näinollen rahankäyttöön on moninaisesti tutustuttu ja opiskeltu, ilman että tahkottiin yhteiskuntaopin kirjasta samoja kappaleita. Ne on tällä kuitattu, ja käyty läpi.

Oppikirjoihin saa jäädä tyhjiä sivuja, ja koskemattomia kappaleita. Se ei tarkoita, etteikö niitä asioita olisi opiskeltu, ja opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita saavutettu.

Jaettu ilo on myös kaksinkertainen ilo, ja jaettu kuorma on puolitettu. Yhteistyötä on mitoitettu lukujärjestyksiin paljon, otetaan ilo irti siitä, että yhdessä voidaan tehdä. Ota sinä nyt nämä pari viikkoa vetovastuulle, ja sitten taas minä. Tai istutaanko aina keskiviikkoaamuisin kahville opehuoneeseen, ja visioidaan tulevan viikon tunnit?

Ympärillä on osaavia ammattilaisia, jotka kaikki ovat hirveän taitavia kantamaan valtaisia kekoja itse -  vaan eikö menisi näppärämmin, jos kasoja jakaisi, ja laskisi turhia kahteen kertaan kannettuja taakkoja pois?

Se, että tekee täysillä, ei välttämättä ole sitä että tekee parhaansa.

Parhaansa tekee silloin, kun on parhaimmillaan.

Parhaimmillaan on silloin, kun välillä innostuen ponnistelee ja riemuitsee ja huipun saavuttamisesta, ja välillä nautiskellen käyskentelee turvarajalla kahlaillen.



Friday, 1 November 2019

Happy Halloween!

Tällä viikolla Niittykummussakin on vietetty Halloweenia monin eri tavoin.
Osa opettajista aloitti teemoittaisen pukeutumisen jo alkuviikosta, ja kaksijalkainen hai on nähty monessa roolissa viikon aikana.
Hai ja seilori
Baby shark




Korttihai ja herttarouva

Torstaina, eli virallisena Halloween-päivänä, oli pukuvilinää jo huomattavasti enemmän aamusta iltaan - koulupäivän aikana 3.-4. luokkalaiset ratkoivat halloween-aiheisia pakopelitehtäviä. Yhtäällä ratkottiin tehtäviä, mistä saatiin koodi, jolla saatiin lukko auki, ja sen takaa paljastui QR-koodi, siirtäen joukkueita vihjeestä toiseen ympäri koulua!

Koodi selvitetty, ja lukko aukesi!

Vihjeitä pakopeliin sai mm. noidalta...

Ja yhdessä tehtävässä piti olla valmis matohommiin!


Illalla kauhumeininki jatkui, kun 5B järjesti Halloween Discon, minkä avulla keräävät rahaa ensi vuoden leirikouluhommia varten. Alakerran luokista löytyi monenlaista tehtävää ja herkkua, ja kellarikerroksen pukuhuonekäytävä oli muutettu hyytäväksi kammokujaksi! Koska disco oli vain vanhemmille oppilaille tarkoitettu, kammokuja sai pysyä yön yli (majoittaen varmasti lukuisia kummituksia), ja perjantaiaamupäivän aikana nuorimmatkin oppilaat pääsivät vuorollaan kokemaan karmaisevan kammokujan.

Hyytävää rekvisiittaa!

Discotiloissa oli monenlaisia koristeita 
Vain hänen luvalla pääsee rajan taa.

Kammokujaa mopataan pois. Kuvamateriaali aktiivisesta kammokujasta olisi ollut liian hurjaa herkille lukijoillemme!

Perjantain ohjelmistoon kuului 5A:n järjestämä Halloween buffet, minne luokat saivat vuorollaan tulla etsimään helpotusta makeannälkään. Buffet järjestettiin myös ilmastoasioita silmällä pitäen, sillä mainoksissa ja kuulutuksissa tulevia asiakkaita kehoitettiin tuomaan omat mukit ja lautaset mukaan, sillä kertakäyttöastioita ei haluttu käyttää. Noidat ja mörötkin ovat ilmastotietoisia näinä päivinä.

Ja niin on tältä vuodelta Halloween huhuiltu. Ensi viikolla oma rehtorimmekin on varmasti taas paikalla, tämän päivän sijainen oli aika hurja...