Etäkoulunkäynnin ja -koulunpidon 3. viikko; Rehtorin terveiset

Koulua on nyt käyty ja pidetty etänä jo kolme viikkoa. Tällä viikolla varmistui, että etäopetus jatkuu ainakin toukokuun puoliväliin asti, eli poikkeustilasta tuli aika pitkä.

Opettajat siirtyivät silloin muutama viikko sitten uskomattoman jouhevasti uudenlaiseen opetusmoodiin ja lisäksi he innostuivat asiasta ja jakavat nyt vinkkejä ja kokemuksia mm. somessa kollegoiden välillä ahkerasti.

Koulun vakituiset kokousajat toteutetaan etäpalavereina ja näemme toisiamme ainakin ruudun välityksellä useammankin kerran viikossa.

Suunnittelemme jo täyttä häkää ensi lukuvuotta samalla, kun pyöritämme poikkeusajan koulua.

Lisäksi suunnittelemme jo kevätlukukauden päätöstä etänä, koska tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei tämän lukuvuoden puolella enää normiin palata.

Usea ope on myös koululaisen tai päiväkotilaisen äiti. Kokemusta etäilystä kertyy molemmilta puolilta, kotoa ja koulusta. Siitä on varmasti kokonaisuuden kannalta ollut hyötyä ja ymmärrys perheiden tiukasta tilanteesta lisääntyy. Jos on koulu kovilla tässä tilanteessa, niin on kyllä koditkin. Onneksi tunne siitä, että olemme yhdessä työskentelemässä saman päämäärän hyväksi kantaa ja aina voi olla opeen yhteydessä, jos työmäärä on liian suuri. Työn määrää voi tietenkin järkeistää. Näin toimitaan myös normitilanteessa.

Koulunpidon kannalta vaikeuskerrointa nostaa se, että samalla, kun pidetään etäkoulua, pyörii myös lähiopetus usealla koululla. Niittykummussa lähiopetusta on sekä erityisopetuksen puolella, että yleisopetuksen 1-3- luokilla.

Työolosuhteet koululla täytyy yrittää luoda mahdollisimman turvallisiksi. Täytyy järjestää tosi pienet ryhmät, jotta turvaetäisyys olisi mahdollista järjestää. Lisäksi etäopena toimiva ei tietenkään voi samanaikaisesti toimia lähiopena, joten henkilökunnan riittävyydenkin kannalta on ongelmia. Kuitenkin olemme saaneet asiat rullaamaan ja lähiopemme tekevät upeaa työtä koululla tänä poikkeusaikana toimien turvallisena aikuisena niille oppilaille, jotka lähiopetuksessa ovat. Kiitos espoolaisperheille lähioppilaiden määrä ei noussut merkittävästi sen myötä, että osallistumisoikeuden linjaus muuttui, yllättäin.

Kouluravintolan jakolinjalle ei voi päästää pieniä oppilaita ottamaan itse ruokaansa, vaan opettajien ja e-puolen avustajien täytyy toimia myös tarjoilijoina suojahanskat käsissään.

Eväspaketteja jaellaan päivittäin omille ja naapurikoulujemme oppilaille. Eväiden jakajan täytyy nimilistasta tarkistaa onko paketin noutaja varmasti tilannut eväät, koska muuten eväitä ei riitä kaikille, jotka niitä ovat tilanneet.

Tuntuu, että mitään ei voi suunnitella, kuin päivä kerrallaan, kun huomenna ohjeet voivat olla ihan erilaiset, mitä ne olivat tänään. Mutta ei se mitään, ymmärrämme tämän ja toimimme aina uusien ohjeiden mukaan niin hyvin, kuin vaan pystymme.

Toivomme tietenkin tähän ymmärrystä myös siellä kodeissa. Tilanteet muuttuvat jatkuvasti ja me emme sille voi mitään.

Opettajia ja avustajia toki huolettaa itseäänkin poikkeustilanne ja epätietoisuus tulevasta. Silti oppilaat kohdataan etänä tai livenä rauhallisesti ja kuunnellaan oppilaita herkällä korvalla ja annetaan tukea ja ehkä ennen kaikkea yritetään pitää rutiineista kiinni ja lisätä siten turvallisuuden tunnetta.

Maria listasi viime viikolla pari tärkeää muistettavaa asiaa poikkeusolojen koulutyössä: armollisuus ja työn rajaaminen. Lisään listaan kaksi asiaa: rutiineista mahdollisuuksien mukaan kiinni pitäminen ja etäkoulupäivän struktuuri.

Pienille ja isommillekin koululaisille tekee hyvää pitää kiinni mm. päivän aikataulusta heräämisineen, aamiaisineen ja taukoineen. Tähän struktuuriin saa tukea siitä opettajan laatimasta etälukkarista.

Myös oppilashuolto toimii ja tarjoaa perheille apuaan etänä tai jopa livenä. Yritetään poikkeusoloissakin pitää kaikki mukana koulunkäynnissä ja antaa tukea sitä tarvitseville. Tämä tarve tullee kasvamaan sitä mukaan, kun poikkeusaika pitenee.

Olen tosi ylpeä meidän niittykumpulaisistamme, sekä aikuisista, että lapsista. Olemme yhdessä saaneet arjen rullaamaan riittävän hyvin.

Tästä poikkeustilastakin selvitään, yhdessä 😊.

-Maija Sinisalo, Niittykummun koulun rehtori